On aika armastaa suvea siitäkin huolimatta, että lämpö on taas vaihtunut kylmään. Suomen suvi on kuin naisen mieli ja sillä on sama oikeus vaihtua yhtä tiuhaan. Tätä me myös tarvitsemme, sillä tämä rauhoittaa hektistä menoamme edes mustarastaan lurituksen verran. Ollaan läsnä ja nautitaan eikä niin kovasti odoteta juhannusta, hyttysiä ja ruokailua toppatakki päällä. Tosin mitään vikaa minusta ei ole nauttia ruokailusta untuvatakki yllä, sillä siihen olemme lokakuissa karaistuneet. Armastetaan suvea juuri nyt ja tässä. Uidaan kuin linnunmaidossa ja tunnetaan suussa jo ensimmäiset kotimaset mansikat. Hakeudutaan seuraan, jossa nautiskellaan kiihkeästi ja herkutellen suvesta keleistä viis.
Paavo Halonen, Antti Kauppinen ja Ulla Kokki ovat tehneet hurmaavan suvikirjan Armas aika Nautiskelijan kesä (S&S 2017), jossa kesästä otetaan paras irti niin tunnelmilla kuin niiden mausteilla eli suviherkuilla. Porukka armastaa yhtä rennosti suvea kuin intohimoisesti joulua kirjassa Armas aika Intohimona joulu.Teksteistä vastaa Antti, kauneuden takaa Paavo ja valokuvat ovat Ullan. Armas aika Nautiskelijan kesä on hyvän porukan bileet, joissa kaikki nauttivat auringon nousuun. Herkuissa löytyy villivihannesten ystäville, kotimaiset mansikat ovat makea sana, kalaa luonnollisesti nautitaan, mutta vegaanivaihtoehtojakin löytyy.
Ullan kuvat voisi syödä jo sillään, mutta yritetään nyt hiukan käyttäytyä ja odotetaan mitä tarjotaan. Ehkä saamme yrttifalafeliä, mutta ainakin aamiaista, jotain retkelle, nuotiotulella muurikkamuikkuja ja jotain kera paholaisenkastikkeen ja tietysti nopeaa syötävää, kuten vaikka mökkisalaattia, joka nautitaan heti mökille tultua ennen kuin aletaan savuttaa kosteita tulipesiä ja virittää hyttyskarkottimia.
Aamulla tuli santsattua lohiwaldorffia sillä niin hyvää se oli. Maista sinäkin!
200 juuriselleriä
3 punasipulin vartta
200 g kylmäsavulohta ohuina siivuina
4 kokonaista maustepippuria
150 g smetanaa
0,5 dl kermaa
ripaus sokeria
Raasta selleri isoksi raasteeksi. Saksi sipulinvarret pieneksi silpuksi. Leikkaa kylmäsavulohi 1x1 cm:n neliöiksi. Murskaa maustepippurit morttelissa.
Sekoita kaikki ainekset. Lisää hiukan suolaa ja laita jääkaappiin maustumaan.
Illaksi on luvassa smetanasilakkarullia palsternakkapyreellä, mutta nyt hyödynnämme eilisen kalasaaliin ja valmistamme kylmän kalasalaatin jääkaapissa odottavista kypsytetyistä muikuista. Mikä kala vain käy, mutta kun harvoin pääsee Saimaan muikuille, niistä nyt nautitaan.Helppo muikku!
Iltapäiväteellä nautitaan tarte tatinia ja luetaan vanhoja lehtiä ja kirjoja. Ulkona sataa ropisee kodikkaasti ja maailman helpoin omenapiirakka maistuu. Iltateelle on luvaksi karjalanpiirakoita, joka onkin melkein parasta mitä voi olla etenkin kun luvassa on päälle munavoita: Minä teen sen!
Intohimosta kirjoihin ja etenkin ruokakirjoihin, voin ’arvostella’ porukan Halonen, Kauppinen, Kokki –kirjaa toteamalla, että kaikki on kohdillaan. Paljon reseptejä, jotka on asemoitu selvästi teksti toiselle ja kuva vastasivulle. Tunnelmakuvia on kiitettävästi ja mistä erityisesti pidän, on että jokaisen ruoan edessä on lyhyt tarina. Pidän kirjoista, joissa ruoka on ’kudottu’ tarinaan, mutta pidän myös kirjoista, joissa tarina maustaa ruokareseptejä. Armas aika –kirjassa monet tarinat kutoutuvat matka- tai lapsuusmuistoihin, joista sitten resepti on säilynyt. Minun mielestäni kirjan koskettavin kuva liittyy mökin kellarista löytyneisiin jauhoisiksi nahistuneisiin perunoihin, joista syntyy taivaallinen sosekeitto kera purjon, voin, veden, täysmaidon ja suolan.
![]()
Mikä kuva...Tulee hiukan nostalginen olo, sillä keittokulhon näköinen sokerikko ja kermakko on minulla muistona mammastani, joka kantoi astiat kahdessa lähdössä mukanaan Karjalasta...
Nyt suut makeiksi! Ja Antti kertoo ensin:
Tästä kakusta tietää, että kevät on vaihtunut kesäksi. Ensimmäisistä makeanpunaisista raparperinvarsista saa täydellisen hillokkeen britalle.
Brita on niitä kakkuja, joissa ei tarvitse osata levitellä kermavaahtoa tasaisesti tai asetella koristeita viehkosti. Sen kuin läiskit kerrokset kasaan ja tarjoat saman tien. Kun kaikki tarpeellinen on valmista, on itse britan kokoaminen nopeaa ja lopputulos aina suussasulavan herkullinen.
Raparperibrita
Raparperihilloke:
1 l paloiteltuja raparperinvarsia
2,5 dl sokeria
tilkka vettä
Pohja:
150 g voita
1,5 dl sokeria
2 keltuaista
1,5 dl maitoa
2 dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
Marenki:
2 valkuaista
1,5 dl sokeria
Kermatäyte:
2dl kuohukermaa
2 dl maitorahkaa
2 rkl sokeria
1 tl vaniljasokeria
Laita raparperit ja sokeri kattilaan.
Lisää tilkka vettä, siirrä kattila lämpimälle levylle ja laita kansi päälle. Anna hillokkeen kiehua niin kauan, kunnes raparperit alkavat hieman hajota.
Siirrä kattila pois liedeltä ja anna jäähtyä.
Hilloketta voi tehdä valmiiksi pakastimeen. Se säilyy myös lasipurkissa jääkaapissa viikkoja.
Vatkaa huoneenlämpöinen voi ja sokeri valkeaksi vaahdoksi.
Lisää keltuaiset, maito ja jauhot, joihin on sekoitettu leivinjauhe, ja vatkaa taikina tasaiseksi.
Levitä leivinpaperoidulle uunipellille ohueksi kerrokseksi.
Vatkaa valkuainen kovaksi vaahdoksi.
Lisää sokeri ja vatkaa muutama minuutti, kunnes marenki on kiiltävää.
Levitä marenki tasaisesti pohjan päälle.
Paista pohjaa 175 –asteisessa uunissa noin 20 minuuttia.
Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon rahka ja sokerit.
Leikkaa pohja kahteen osaan. Levitä puolet hillokkeesta ja kermatäytteestä toiselle pohjalle.
Nosta toinen pohja täytteen päälle ja lisää loppu hilloke ja kermatäyte.
Koristele vaikka syötävillä kukilla ja tarjoa heti.
Paavon vinkki:
Ensimmäiset mansikat ovat ehdoton koristemauste britalle, ja tuoreet basilikanlehdet raikastavat kokonaisuuden.
Tässä kirja, joka maistuu ja tuoksuu suvelle, järvelle, merelle, tuulelle, pysähtyneille kesäpäiville, hunajakukille, perhosen siipipölylle, lokin kaarrolle, suvisateelle, keskiyön auringolle kuin myös heinäkuun hämärtyville illoille. Oi aika ihanin!
Kiitos Ulla kuvista♥
Kiitos Ulla kuvista♥
*****