Mukisyyskuun finaali eli annoin mennä vaan: Se kaunis turhuus ja kohti viikonloppua!

Yksi kauneimpia syyskuita kääntyy kohti loppuaan. On jo syyskuun viimeinen päivä. Siihen sopii tehdä paljastus, että annoin periksi mukiholismille ja tilasin neljä Wrendalen suloistakin suloisempaa mukia, joista kirjoitin aikaisemmin jo täällä

Emilian verkkokaupassa on vaikka mitä ihanuuksia, mutta päädyin nyt näihin eli kettuihin ja oraviin. Kun oravamukista juo, näkee samalla sisäosan kuvion, jossa on tammenterho ja muutama lehti.

Kettu on ehdottomasti suosikkivillieläimeni ja pidänkin kovasti kettumukin kummastakin puolesta eli mukien kuvat ovat siis erit edessä ja takana.


Oravia on omasta takaa montakin luontopihallamme, joten näitä ei paljon tarvinnut miettiä. Enkä tunne yhtään tavaraähkyä, sillä annan jokaisesta mukista tai muusta tavarasta, jonka mahdollisesti Emilialta tilaan, paitsi en joululahjoiksi tarkoitetuista, yhtä monta muumimukia niitä keräävälle kuopuksellemme. Tavara ei siis lisäänny!


Sisko jo kertoi, että toivoo näitä samoja mukeja, tarjottimen ja esiliinan:) Katsotaan nyt miten kilttinä jouluntonttu hänen katsoo olleen. Minulle riittäisi kaksi mukia lisää ja taitaisin ottaa nyt punarinnat, sillä Robin on niin suloinen tikkunokka.

Suloista syyskuun viimeistä iltaa ja mitä mukavinta viikonloppua teille kaikille tasapuolisesti♥

Love
Leena Lumi

Green Fields

...I'll never know what made you run away
How can I keep searching when dark clouds hide the day
I only know there's nothing here for me
Nothing in this wide world, left for me to see...