Kun aloin lukemaan Lisa Ballantyne Riittävä epäilys (The Innocent One, MinervaCrime, suomennos Päivi Paju) jätin liepeet ja takakansitekstit lukematta. Sain mitä halusinkin, hyytävän sukelluksen tarinaan, jonka alun olin lukenut 2013!
Syyllisessä murhasta syytetään 11 -vuotiasta Sebastian Crollia, jota avusti asianajaja Daniel Hunter. Syyllinen (The Guilty One, Minerva 2013, suomennos Salla Korpela). Olin vuoden lopussa kuitannut tämän teoksen merkittäväksi dekkariksi.
Riittävä epäilys onkin Syyllisen jatkoa, eikä suotta. Sama epäilys ja sen poistuminen ja taas se, että jokin on ihan pielessä. Kaikki alkaa kun aikuinen, tyylikäs Sebastian soittaa Danielille ja pyytää jälleen tämän apua. En ikinä jättäisi ensin lukematta Syyllistä, sillä se antaa potkua jutun persoonille, joita on kiitettävän harkitusti. Syyllinen on avain, jolla löydät Riittävän epäilyksen ydinmehun, sen väistämättömän...
Olen varsin väsynyt tiiliskiven kokoisiin toiminnallisiin dekkareihin, jotka uuvuttavat lukijansa liialla henkilömäärällä, toiminnallisuudella ja sekavuudella. Melkein kuin olisin lukenut Patricia Highsmithiä! Niin voi nykyään sanoa tosi harvoin.
Mieleeni tuli heti, että tästä uusimmasta tarinaa olisi helppo jatkaa, vaikka joku voi luullakin, että se oli tässä nyt. Minä en usko. Ja toivon että Lisa löytää flow'n rakentaen tarinan trilogiaksi.
*****