.jpg)
Suomi on tästä päivästä Naton jäsen. Se on järjen liitto, jonka huokosissa on paljon tunnetta. Olen aina arvostanut heitä, jotka taistelivat meille oman maan. Vuosi toisensa jälkeen olen kirjoittanut heille Hetki lyö -kirjoitukseni. Tie on ollut raskas ja matka pitkä tähän päivään. Paljon hyssyteltiin, mutta Turussa syntyneenä ja länsirannikolla suuren osan lapsuuttani, nuoruuttani ja aikuisuuttani eläneenä, löydän teinikalenteristani Nerudan runojen joukosta sanan: Haluan olla länttä! Siihen aikaan, 1970 -luvun alussa, en voinut sanoa kuin parhaille ystävilleni, jotka olimme vuosikymmeniä samaa porukkaa, mitä odotan. Olin valmis muuttamaan Suomesta, koska tunnelin päässä ei näkynyt valoa ja ovet länteen olivat auki. Minulla oli tilaisuus, mutta isäni, yksi maamme itsenäisyyden säilyttäneistä, ei halunnut ja hän, isä rakas, oli kaikkeni, miten olisin voinut...En ikinä isälle!
Tänään 4.4.2023 moni polku on kuljettu siitä, kun Satakunnan Kansassa toimittajaharjoittelijana pakinani kirjoitettua luin yhtä kirjaa lehden arkistosta. Olin nuori ja kiihkeä. Äitini oli joutunut lähtemään kodistaan Valkjärveltä kaksi kertaa. Isoäidilläni neljä lasta, äitini vanhin heistä. Äitini syntymäkoti on pystyssä ja olen ollut siellä kerran mukana hänen pyynnöstään. Mammani istuttamat omenapuut ja se kaikki siellä...etenkin Viipuri. Mikään tässä ei ole niin tärkeää kuin presidenttimme sanat, että emme ole ketään vastaan, mutta puolustamme itsenäisyyttämme. (Muistin varalta, sillä en huomannut ottaa vihkoa alas ja kyynelehdin ja syystä.)
Isä rakas, tämä päivä päivä on sinetti sille, että maamme itsenäisyys säilyy. Uhrauksenne ei ollut turha! Kaikki Lotat, sotainvalidit ja -veteraanit, nyt uurastuksenne on saanut vahvistuksen. Olemme itsenäinen maa, eikä meitä vie kukaan! Nato on turvatakuu sille arvaamattomuudelle, jota olen ikäni halunnut paeta. Pelkuri en ole, mutta yhdessä parempi. Olemme länttä. Ja nyt kun tapahtui toinen ihme ja minusta tuli nana, vahvistui tunteeni siitä,
että Casper Julianin ei tarvitse enää muistella sitä taakkaa, jota minä kannoin mukanani. Se ei ollut ollenkaan vain pelko, vaan tietoisuus, miten piti olla, elää ja hengittää. Halusin olla vapaa lintu. Ikinä en käännä selkääni Venäjän kulttuurille, en Anna Ahmatovalle, mutta länsi on länsi ja siellä hengitän vapaammin.
Herra presidentti Sauli Niinistö, kiitän kaikesta sydämestäni Teitä, sillä vaikka monta muutakin on kiitokseni alaisena, ilman Teitä tämä olisi jäänyt uneksi. Olette kuin hyvä ratsastaja, joka tietää, missä antaa löysää, missä tiukentaa ja vähän katsoa sivuun. Kiitän myös tohtori Jenni Haukiota, joka on takuulla ollut vahva tuki. Tavatessani Teidät, tiesin, että en lepää, ennen kuin meillä on presidentti kuin Te olette. Kiitos♥♥
Kiitollisina Leena Lumi&co
kuva Pekka Mäkinen