Misä mää oon? Kuvaamas Poris laatoi! Toine kotikaupunkin, josa ei ikin ol tylssä ![❤]()
Kaikkee ei kerrot...
Kaikkee ei kerrot...Lik voi lähte Porista ja jääkiekost, mut Pori ja jääkiekko eivät lähde likast ![❤]()
Lauantaipäiväämme mahtui brunssi äidin ja siskon kanssa Ratsulassa. Sitten äiti meni kotiin lepäämään ja me lähdimme Reiman kanssa rakkaan lapsuudenystäväni ja tyttäremme Merin kummitädin luo katsomaan, mitä neuloja oli saanut aikaiseksi. Kävi katsokaas niin, että se valkoinen norjalaisneule ei ollut minulle hyvä. Ja olin tilannut uuden. Samalla sain idean teettää Casperille ja hänen kumminsa lapselle, Leolle, samanlaiset. Kävikin niin, että Casperin vaaleanharmaa lanka oli jo mennyt, joten nyt minulla ja Leolla on vähän tummemmat. Lanka on pehmeää, joten sopivat sekä sisäkäyttöön että kerrospukeutumiseen. Ihanaa nähdä pojat noissa neuleissa♥
Tässä myös Tipsun eli Tuula-Marja Sainion neulomat. Vasemmanpuoleiset hänen kummitytölleen Merille ja oikeanpuoliset minulle.
Sitten alkoi tapahtua maagisia asioita. Tipsuhan on entinen opettaja, mutta ei yhtään toimeton. Hän sanoi minulle opettajaäänellään, että 'tän o ny paras soppi.' Vedin kettuneuleen päälleni ja tiesin saaneeni mitä olin aina halunnut♥ Lykkäsin kamerani Tipsulle ja mitä tapahtui, olin kuin ripityksessä oleva koululainen! No, tästä jäi iso muisto ja kettuneule on ihanin neule, mitä minulla on ikinä ollut♥
.jpg)
Ja sitten olimme kutsutut pojalleni Jaakolle nauttimaan kantarelli-kanasoppaa, joka herättää kuolleetkin. Kiva tunnelma, kun hirsiseinistä osa jo auki ja olohuoneen rempassa oli saatu aikaiseksi kirsikan värinen pääty.
.jpg)
Jaakolle veimme mm. Kalevantulen punaisen pallokynttilän, sen jossa ne lumiviirut. Tässä Jaakkokin nyt näkee, miten siitä tulee valo läpi, kun kynttilä on saanut palaa rauhassa jonkin aikaa. Pitkät paloajat. Kiitos Jaakko♥♥
Olen lukusalla, mutta myös muuta...En olisi uskonut lokakuuta näin kiireiseksi. Odotan lunta ja joulukauden rauhaa...Muistakaa aloittaa pikkulintujen ruokinta ja jos on itse poissa välillä, pitää saada naapuriapua. Voi hyvänen aika sentään Mikkelin Jukurit, te kaksi komistusta buukkaamassa ulos kuten mekin: Olisihan pitänyt heti tajuta, että te ette siellä möykänneet yöllä. Huomasitte miten pyytelin anteeksi ja kehuin jääkiekkoa ja...Tatu Kokko, kirjailija on Savosta. Savolaisten miesten kanssa on vaarallista. Mieheni näki Jalosen eikä edes vinkannut mulle. No, ranskalaiset ilmaan suutelut vain.
Love
Leena Lumi
tonttukuva Pekka Mäkinen