Kuluva vuosi kääntyy kohden loppuaan sopivassa pakkasessa ja valkoisessa lumen ihmemaassa. Puutarhan puut ovat kuin juhlapuvuissaan valmiina uutta vuotta 2022 kohden. Kiitän kaikkia lukijoitani, kustantajia arvostelukappaleista ja hyvin isosti heitä, joilta olen saanut kuvitusapua. Lista on pitkä, mutta uutena joukkoon on tullut mm. Nea Siemann ja Facebookin Luontokuvaus -ryhmästä olen saanut huikeita kuvia. Yksi hauskimmista lienee ollut Vuosaari -ryhmästä Toivo ToivasenIsokoskeloelämää Vuosaaresta, jossa emo kuin kyllästyy lastiinsa ja räpyttelee itsensä irti, mutta yksi sinnikäs vain on ja pysyy kyydissä:
Koko sarja löytyy täältä Ja kyllä lopussa emo sitten ottaa kyytiinsä muutkin...eli Happy End♥ Kiitos Toivo♥
Jussi Jääsaarelta sain luvan käyttää tätä hauskaa 'emo ja sen poikaset' -kuvaa, jossa on asennetta. Kiitos Jussi♥
Matti Lavin Facebookissa ylläpitämään Mustarastas -ryhmään palannen myöhemmin, sillä siellä on nyt uusi uros kosimassa Unnia. Unni palasi kaikkien vuosien jälkeen ilman Oskuaan ja nyt on menossa jotain ihan uutta. Matin jutut ovat kuin tarinaa ja ehkä pääsemme niistä vielä nauttimaan. Kiitos Matti♥
Kiitos Ilona Pietiläiselleyli kymmenen vuoden yhteistyöstä♥
Jaelille meni onneksi joulukortti tämän vuoden puolella. Lähetin sen kuukautta ennen...eräästä kirjalähtetyksestä oppineena. Kölnin paketti meni viidessä päivässä!
Kiitos Eeva♥ Ilman sinua ei olisi tänä vuonna ajettu Luvialle ja useamman kerran Lohjalle♥♥ Sinä tiedät mitä täällä on tärkeää eikä mun tarvitse edes sanoa. Toivottavasti maistuvat sekä Ruusukoodi että kirsikkaliköörimme, jota valmistamme vain jouluksi! Kiitos just siitä kukasta, jota tämä joulukoti oli paitsi, kun oli niin paljon muuta. Halit♥
Ja kiitos tietysti langolleni Pekka Mäkiselle, jonka on mm. alun tundraurpiaiskuva♥ Sekä tämä joutsenkuva, joka on kuin yhtä rytmiä Eija Aromaan runon kanssa. Runo kirjasta Tankapyöräilijän talvi (ntamo):
Ja tässä me ja Reiman sylissä tyttäremme vauva ihan just melkein kotiin tulleena. Olimme näet koirien hoviväkenä. Joulua vietämme vielä viikon nuutista....
Vietimme jouluaattona 36 -vuotishääpäivää. Tässä kuvassa olemme palaamassa kolmen viikon Itävallan reissulta syksyllä 2015 aavistamatta, että kuukausi Itävallassa ei toteudukaan ihan kohta taas...Lukijani tietävät mitä tapahtui 2016 ja sitten tuli korona. Onneksi Itävalta ja Slovakian jännittävä Tatra -vuoristo eivät katoa minnekään.
Kyllä me tästä vielä ohi ajamme...Oli se sitten syksy tai magnoliakevät.
Tämän Johanna Lehtisen kuvaaman kauniin luvialaiskodin, oman kotipitäjäni Luvian, tunnelman ääressä, kerron, että yritän jäädä vähän lomalle. Tarkoitus on lukea, mutta myös tehdä muuta kuin somettaa. Ystävänpäivänä 2022 tulee blogia jo kolmetoista vuotta. Kukapa olisi uskonut, kun annoin vain pikkusormen...
Harjukaupunki, Jyväskylä, on Suomen Salzburg! Olen ehdottomasti pikkukaupunkilainen, joka tykkää asua saaressa♥
Luen nyt lumilatailijoista Ranskan alpeilla ja voi miten kiinnostavaa. Meneeköhän juoni vallan ohi, sillä kukaan ei ole kertonut minulle tuon jännittävän lajin nyansseista. Ja nyt menossa ovat mukana maailman parhaat laskijat, tosin fiktiivisesti, mutta asiatiedot faktaa.
Myös HS:n Teemassa on kiinnostava aihe eli Ranska.
Tehkää oraville ja linnuille pähkinäkookoskakkuja: Ei tule roskia eikä ruoka lopu kesken.
Nauttikaa lumesta ja sitten vaikka...
takkatulen ääreen lukemaan♥
Hyggeily on niin parhautta♥
Toivotan hyvää tulevaa vuotta 2022, paljon unelmia ja rakkautta♥